Ilmastonmuutos ei ainakaan helpota kuivuutta Suomessa
Julkaistu 05.06.2008 07:35 (päivitetty 09:01)
MTV3-Laura Airola
Veneet jäävät pohjistaan kiinni vesien ollessa ennätysmatalalla ja pellot kärsivät kuivuudesta
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pirjo Peltonen-Sainio
tietää, että kuivuus ei ainakaan helpota ilmastonmuutoksen edetessä.
Hän ei kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon tämän kesän sadon suhteen.
- Pitkään jatkunut kuivuus on koetellut
viljelykasvustoja jo pitkään, mutta peliä ei ole aivan vielä menetetty.
Aiemmin tehdyt kylvöt ovat onnistuneet pakenemaan kuivuutta, ja
onnistuneet paremmin.
Peltonen-Sainion mukaan pahiten kärsineitä kasvustoja
ovat ne, jotka kylvettin aikaisin keväällä ensimmäisen lämpimän jakson
aikana. Silloin kylvöjä tehtiin ahkerasti, mutta lämmintä jaksoa
seurasikin kylmä kausi, ja halla pääsi puremaan kasveja. Veden kanssa
kasvit olisivat lähteneet toipumaan, mutta kuivuus saa ne kärsimään
entistä pahemmin. Marjaviljelmät eivät kuitenkaan koe niin pahoja
tuhoja hyvien kastelujärjestelmien ansiosta.
- Halla on tehnyt tuhoaan myös marjaviljelmissä,
mutta niillä on paremmat kastelujärjestelmät, joten myös paremmat
mahdollisuudet toipua.
Jatkossa on Peltonen-Sainion mukaan mahdollista, että pelloillekin tehdään kastelujärjestelmät.
- Veden saanti vaikuttaa myös kasvien ravinteiden
ottoon. Ilmaston muuttuessa kuivuus ankaroituu kokonaisuudessan.Kun
kasvikausi pitenee, kasvuolosuhteet kyllä paranevat, mutta kasvit myös
vaativat enemmän vettä. Ilmastonmuutoksen edetessä meille tulee
pidemmän kasvukauden paremmin hyödyntäviä lajikkeita. Meillä on hyvät
makeanveden varastot, joten jatkossa tullaan varmasti johtamaan vettä
peltoviljelyksillekin.
Peltonen-Sainion mukaan nyt kärsittävä kuivuus on pahinta laatua myös ilmastonmuutoksen edetessä.
- Alkukasvikauden kuivuus ei tule ainakaan
hellittämään. Näin kuiva kausi kuin nyt edustaa kuitenkin ilmaston
muuttuessakin kuivuuden ääripäätä.
Viime kuussa etenkin Länsi- ja Etelä-Suomen
sademäärät jäivät reippaasti yli puoleen normaalista. Lämmin mutta
kuiva sää näyttäisi myös jatkuvan edelleen.
Huippumatalat vedet saavat veneilijät tarkoiksi
Espoon pursiseuran varakommodori Harri Sane kertoo MTV:n haastattelussa, että huippumatalalla olevat vedet saavat veneilijät tarkkaavaisiksi.
- Moneen vuoteen en muista näin matalia
vedenkorkeuksia. Satamissa on todella vaikeuksia päästä laituriin.
Muutama purjeve on jo jäänyt pohjaan kiinni. Lähialueen vesillä
kannattaa yksittäisten veneilijöiden pysyä väylällä, jos ei tunne
kivien paikkoja.
Sane kehottaa myös kesämökeilleen saareen matkaavien olemaan tarkkana reittien valinnassa, ettei tulisi karille ajoja.
- Kesämökin omistajan kannattaa nyt merkitä ne kivet,
joita ei tunne. Perimätiedot eivät enää välttämättä pidä paikkansa.
Kannattaa luotta itseensä ja pysyä mahdollisuuksien mukaan väylällä,
Sane kehottaa.
<< Takaisin
Kotimaa
|
Ulkomaat
|
Talous
|
Media&IT
|
Kulttuuri
|
Rikos
2008
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2007
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2006
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2005
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2004
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2003
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2002
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2001
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 2000
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi 1999
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Ennen 22.7.1999 julkaistuja uutisia
1999
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi
1998
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi
1997
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä,
Touko,
Huhti,
Maalis,
Helmi,
Tammi
1996
Joulu,
Marras,
Loka,
Syys,
Elo,
Heinä,
Kesä
|